Maailmankokous johtamiskouluttautumisen osana

Esimerkkinä World Congress 2005 Wienissä

Kuvia kongressiviikolta

Maailmankokoukset ovat mielestäni paras osa nuorkauppakamaritoimintaa. Korkeatasoiset seminaarit, yritysvierailut, uudet tuttavuudet eri puolilta maailmaa, kulttuurien kohtaamiset iltatilaisuuksissa ja tietenkin mahdollisuus osallistujia upeisiin tanssiaisiin - siinä syyt osallistua yhä uudelleen. Kahdeksas osallistumiskerta ei varmaankaan jää viimeiseksi, niin upea kokemus Wienin kokousviikko oli.

Seminaarit

Maailmankokouksessa on joka päivä valittavana useita seminaareja niin aamu- kuin iltapäivisin. Välillä on suorastaan hakuammuntaa valita paras kymmenestä hyvästä. Aina en ollut aamulla riittävän ajoissa oven takana ennen yhdeksää varaamassa paikkaa salissa, joten jouduin tyytymään toiseksi parhaaseen. Järjestäjien on tietenkin vaikea arvioida, mitkä aiheet ja luennoitsijat eniten kiinnostavat, jotta osaisivat varata isot salit suosituille.

Osallistuin tällä kertaa seuraaviin seminaareihin: Stop - Check - Operate (Gabrielle Breuning), Personal Branding (Riza Kadilar), How to get more done in less time (Kerry Gleeson), Arena Stag (Clint Leahr) ja PR Basics (Elena Androulaki). Pääosa lähes sadasta eri seminaarista käsitteli itsensä ja muiden johtamista, yrittäjyyttä ja markkinointia.

Useimmat seminaarit ovat erittäin interaktiivisia, välillä valitaan paikka salin nurkasta ja keskustellaan ryhmissä, välillä ratkaistaan ongelmia pöytäkunnittain, joskus taas on pariharjoituksia tai yksilötehtäviä. Osallistuminen vaatii tietenkin uskallusta, ei niinkään täydellistä kielitaitoa (suurin osa seminaareista on englanniksi, jokunen saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi). Näistä keskusteluista saattaa löytää tulevaisuuden businesskumppaneita, joten käyntikortteja kannattaa olla aina nippu mukana.

Monet kouluttajat ovat kovan tason ammattilaisia, joiden koulutuksista joutuisi vapailla markkinoilla maksamaan tuhat euroa päivä, mutta aina joukkoon pääsee myös JC-koulutusputken läpikäyneitä, joista saattaa tulla maailmanluokan kouluttajia myöhemmin.

Vaikka seminaareihin on herättävä aikaisin, niin suosittelen niihin osallistumista, siellä voi olla todellisuudessa hauskempaa kuin iltajuhlassa ja mukaan tarttuu muutakin kuin huono olo. Itse olen aina seminaareista saanut uusia eväitä omaan työhöni.

Yritysvierailut

Nopeana ilmoittautujana (klo 9 paikalla) pääsin mukaan 15 henkilön ryhmään tutustumaan paikalliseen elintarviketeollisuuteen kolmen erilaisen yrityksen kautta. Muitakin toimialoja ja suurempia yrityksiä oli tarjolla, mutta pienet ja keskisuuret ovat lähinnä sydäntäni.

Kelly's GmbH on tunnettu perunalastujen ja vastaavien tuotteiden valmistaja. Saimme ensin faktatietoa yrityksestä CEO Dr. Wolfgang Hötschliltä, jonka jälkeen teimme hyvin opastetun tehdaskierroksen. Tehtaalla oli noin 200 henkilöä, automatisointia lisätään tavoitteena tuotannon kasvu nykyisellä väkimäärällä. Nyt jo varasto oli täysin automatisoitu vihivaunuineen.

Staud's Konfituren und Gemusedelikatessen markkinoi tuotteitaan moniin maihin, vaikka yritys onkin pieni ja käsityövaltainen. 'Hillokuningas' Mr Hans Staud on valittu vuoden 2004 itävaltalaiseksi. Saimme perusteellisen selvityksen hillojen ja marmeladien valmistusmenetelmistä ja tutustuimme myös myymälään. Tulomatkalla lentoasemalla huomasimme tutut kauniit hillopurkit hyllyillä. Pakkaukseen panostaminen on mielestäni tämän yrityksen kilpailuetu.

Ottakringer Bauerei on Itävallan kolmanneksi suurin panimo. Panimomestari Andreas Rosa kierrätti ryhmäämme isojen oluttankkien ympärillä kertoen valmistusmenetelmästä. Pullotuslinjakierroksen jälkeen kiipesimme tilaan, jossa oli 12 erimerkkistä oluthanaa, niistä saimme luvan maistella ja vertailla eri olutlaatuja 0,5:n alkoholittomasta aina 8,0%:n Bockiin. (Eipä olut edelleenkään maistunut minulle, joskus kaljatehtaalla töissä olleelle.)

Erosiko itävaltalainen johtaminen suomalaisesta? Näin lyhyiden vierailujen aikana suurin huomio oli henkilökohtaisempi tervehtiminen työntekijöitä kohtaan. Toinen asia oli aktiivinen kansainvälistyminen myös pienessä yrityksessä.

Viikon kevyempi anti

Opening Ceremony oli juhlallinen tilaisuus innostavine puheineen ja musiikkiesityksineen. Welcome night kaupungintalon upeissa saleissa antoi ennakkomakua viikon kansainvälisestä tunnelmasta. Sisäpihan Itävallan hiihtoalueiden esittelyt suuren lumikinoksen ympärillä olivat todella eksoottisia lämpimien maiden edustajille.

Tiistain senaatin illallinen oli Wienin eteläpuolella mahtavassa lasipyramidissa. Samaan aikaan nuoremmat pääsivät nauttimaan German night -tapahtuman annista. Kokoukseen osallistuneet 600 saksalaista järjestivät perinteisen illan erilaisia saksalaisia ruokaherkkuja makkaroista hernekeittoon oluita unohtamatta.

Torstaina ja perjantaina oli vuorossa useita International night -tapahtumia, järjestäjinä Japani, Irlanti, Intia, Korea, USA, Afrikan maat jne sekä tietenkin myös Suomi. Ruokaa, juomaa ja musiikkia jokaisen maan erikoisuuksin oli tarjolla runsaasti. Pieniä tuliaisia lapsille kertyi myös illoista mukaan.

The Viennese Ball

"Tanssi valssia koko yö kuten Sissy ja Franz Joseph" kerrottiin etukäteisinfossa illan ohjelmasta Hofburgin keisarillisessa palatsissa. Eipä osannut kukaan etukäteen kuvitella sitä upeutta, mitä lauantai-ilta toi mukanaan. Komeita korkeita saleja ruusuin koristeltuna kymmenittäin, ruokia tarjolla eri saleissa alueteemoittain, juomista puhumattakaan. Siinä sitä ensin vain katseltiin ja ihasteltiin sitä valtavaa restaurointiurakkaa, joka on kymmenisen vuotta sitten tehty. Ja illan pukuloisto - kyllä taitaa meidän Itsenäisyyspäivän linnanjuhlat jäädä toiseksi - kyllä oli upeita tanssiais- ja iltapukuja! Eivätkä miehet smokeissaan tai kansallisasuissaan yhtään hassummilta näyttäneet. Tietysti väkimääräkin oli mahtava, maailmankokoukseen osallistui 4400 henkilöä noin sadasta maasta.

Iltayhdeksältä orkesterit - eivätkä mitkä tahansa triot vain yleensä 10-15 hengen vahvuiset kokoonpanot - aloittivat valssit samaan aikaan ainakin kolmessa suuressa salissa, jazz-orkesteri ja pari pienempää kokoonpanoa latinalaisrytmejä soittaen olivat sijoittuneet pienempiin saleihin. Soittajia oli yhteensä ainakin sata. Viidentoista valkoisiin pitkiin pukuihin pukeutuneen naisen soittoa miehet myös katselivat mielikseen!

Valssi tietenkin oli illan soitetuin laji, sävelmiä kuuluisilta säveltäjiltä, kyllä hyvää orkesteria myös kuuntelee mielellään. Tietenkin valssia piti päästä myös jokaisessa salissa tanssimaan, samoin tangoa, tietysti myös cha cha kuului tanssivalikoimaamme, taisi rumbaakin olla illan aikana. Paikallinen suosikkilaji "polka" piti jättää väliin ja välillä vain katsella vauhdikasta menoa. Rokkiakin oli keskiyön yllätysohjelmassa, tosin vara-Beatles ei ainakaan meitä suomalaisia sykähdyttänyt, monet vaihtoivat muutaman kappaleen jälkeen salia perinteisemmän musiikin pariin.

Välillä taas makujen maailmaan alakerran kahvilaan lepuuttamaan jalkoja ja keskustelemaan, jotta jaksoi taas tehdä uuden kierroksen eri saleissa. Tällainen ilta menee kyllä etikettikoulutuksen korkeimmasta oppimäärästä.

Sanat eivät riitä kuvaamaan, niin upea ilta oli!

Entä Wieniin ja lähiseutuun tutustuminen?

Tutustuminen paikalliseen arkkitehtuuriin, kaupunkikuvaan sekä ruoka- ja tanssikulttuuriin tapahtui kokousta edeltävän viikonlopun aikana, koska tunnetusti kokousviikko on niin kiireinen, ettei nähtävyyksiä viikon aikana ehdi kiertelemään.

Maanantaina ennen avajaisia teimme pienellä ryhmällä myös tutustumismatkan Itävallan naapurimaahan Slovakiaan. Bratislava on reilun tunnin junamatkan päässä Wienistä. Kysyvä ei tieltä eksy -sanonta piti taas hyvin paikkansa. Uskallauduimme metrossa kysymään tietä rautatieasemalle ja kuinka ollakaan tämä henkilö oli itsekin menossa Bratislavaan. Mukava slovakialainen sairaanhoitaja ohjasi oikeaan junaan ja matkalla ehdimme kysellä Slovakian kuulumisia EU:n liittymisen jälkeen (tosin ainoa yhteinen kieli oli saksa). Bratislavan kaupunkikuva on vielä osittain restauroinnin alla, mutta upea vanha kaupunki sieltäkin löytyy.

Kun kerran Wienissä oltiin, oli viinialueisiin tutustuminen myös "pakollista", niinpä metrolla ja bussilla kohti viinitupia maistelemaan paikallista ruokaa ja uuden sadon viiniä ennen Home hospitality -iltaa keskiviikkona. Isäntäperheemme (Senaattori Fritz Rath Linzistä ja hänen Wienissä asuvat tyttärensä) oli loihtinut meille kuudelle vieraalle maistuvan perinteisen itävaltalaisen illallisen Rath-merkkisen viinin kera. Ilta sujui rattoisasti Itävallan, Sveitsin, Australian ja Suomen poliittisia ja taloudellisia oloja vertaillen.

Maailmankokousterveisin

Marja-Leena Joukainen
senaattori no 53268

Kuvia kongressiviikolta:

Seminaari PR-toiminnasta
African night: paikallista musiikkia ja ruokaa tarjolla
Japan night: eksoottisia hattaroita valmistumassa
Oluttakin oli saatavilla, vaikka Wienissä oltiin (12 eri lajia Ottakringer-panimolla)
Lounastauon aikana Trade Show -alue oli suosittu
Alueen 6 iltaeleganssia Hofburgin linnassa
Yksi lauantain iltajuhlan lukuisista saleista loistossaan
Alueen 6 "iltatähdet" arvoisessaan seurassa
(oikealta: Leena-Maija Sandholm Imatran, Pirkko Siivola Lappeenrannan ja mlj Kouvolan senaattori)